Vuorenhuippujen marssi

Kuljettuaan alas jonkun matkaa, suunnilleen samoille paikoin kuin luola kaivettiin, Tuula pysähtyy ja kääntyy ympäri. Jos Tiimillä olisi haukansilmät, he näkisivät Tuulan silmiin syttyneen hullun kiillon, kun hän aloittaa peloittavan kuuloisen noitsiman. Hiekkamies näkyy tajuavan jutun jujun ja aloittaa oman noitsimansa, johon kuuluu selvästi hektistä kokovartalonykimistä ja muuta hassua koreografiaa. Tanner jytisee Tuulan noitsiman voimasta, ja kaikki tienoon pienet kivet hyppivät paikallaan Hiekkamiehen tahtiin. Hiekka ja tomu pöllyvät ilmaan ja virtaavat kohti Hiekkamiestä, pikkukivet pomppivat samaan suuntaan. Sotilaiden jalkain alta vyörähtää liikkeelle soratiestä herännyt jättikärmes, joka kiertyy vuoren ympärille Tuulan ylle. Kivirihma saa uutta potkua Tuulan noitsimasta, ja hehkuen porautuu vuorenseinään kuin.. Kuin... Kuin kiristyvä lankakieppi hyytelökakkuun. Savuporo korskahtelee Tässin sisimmässä. Tuula ja Hiekkamies lennättävät vuorenhuipun kauas pohjoiseen kivisen myrskyn siimeksessä.

PT on nyt keskellä laakeaa kivitasankoa, joka vielä äsken oli suojaisa vuorenhuippu. Tuula marssii tasangon reunalle tietäen olevansa nyt etulyöntiasemassa. Hän suihkii raivoisasti ranged-noitsumia PT:tä päin, ja PT:n käy köpelösti. Tuula kumartuu maahan lysähtäneen PT:n ylle, huasteloo taas hetkisen, ja nousee valmistelemaan teatraalista loppunoitsumaa, jonka tarkoitus olisi suostutella PT paljastamaan Samettitakin sijainti. Tässistä leimahtaa taivahalle Savuporon hohtava kuvajainen koko taivaan halki, hämäten niin Tuulan, Hiekkamiehen, sotilaat, Tiimin, kaikki. Kaikki paitsi Poron.

Nuoren Poron silmissä leimahtaa sama tuli kuin koko taivaan alan peittävän hohtavan Savuporon silmissä, ja hän rynnistää Tuulan puolustamatonta selkää kohden. Savuporon kuvajainen syöksyy kohden Tuulan etumusta ja PT:tä. Tuula suihkii noitsuman kohti Savuporoa, mutta ähäkutti, sähisevä häröpallo sujahtaa savupilven läpi. Hiekkamiehen herättyä horteesta hänen kieppeiltään lennähtää Poron perään sankka hiekkapilvi, joka on kuitenkin aivan liian hidas saavuttaakseen innoittuneen Poron. Savuporo kietoutuu PT:n ympärille, ja molemmat katoavat savuna ilmaan samalla, kun Poron sarvet tymähtävät varomattoman Tuulan selkään. Tuskaisa rääkäisy halkoo ilmaa, kun uhmakkaan oloinen Poro kuopii maata. PT:lle varattu noitsima saa nyt uuden kohteen, mistä Hiekkamies ei pidä: Poron pysäyttämiseen tarkoitettu hiekkapilvi sattuu vahingossa Tuulan noitsiman ja Poron väliin, mistä johtuen eksterminoiva noitsima heikentyy, osuen Poroon... Likvidoivana.

Porosta jäljelle jäänyt harmajan nesteen lammikko imeytyy hiljalleen hiljattain paljastuneeseen kallioon. Tuula poistuu paikalta klenkaten, mutta aina vain raivokkaampana, armeijansa seuraamana. Hiekkamies jää vielä hetkeksi kalliolle, kukkulalle, pohtimaan näkemäänsä, kokemaansa ja tekemäänsä. Tiimi on melko kirjaimellisella ällikällä lyöty. Missä on PT? Missä on Savuporo? Missä on Poro? Miksi Hiekkamies katsoo ja viittilöi tännepäin? Miksi maa allamme tärähtelee ja vuori lähestyy meitä? Miksi kukaan ei tajua, että kyseessä on pikakyyti vuorenhuipulle á la Hiekkamies? Jälleen kerran hän haluaa tietää, mitä maailmassa tapahtuu.

Tietäen, ettei tässä tilanteessa auta urputtaa, Tiimi alistuu. Torvichki vie Hiekkamiehen syrjempään ja alkaa tottuneesti maailmanhistorian luennon, kun Hugo jälleen kerran ottaa ohjat. Hetki sitten valettu kuppi käsketään lähelle kohtaa, johon Poron jäänteet valuivat; Tiia, Tässi ja Varsi käsketään valmiuteen auttamaan kohta heikottuvaa WF:ia; WF:n käsketään imeä maaperästä viimeinenkin pisara kosteutta. Sumeaa nestettä tihkuu kalliosta, kun WF pinnistää verisuonensa liki puhki. Kun Poron verran nestettä on kerätty kuppiin, kuppi siirretään kohtaan, jonka alla Hiekkamies ei tiedä Samettitakin olevan. Hugo näkyy rukoilevan suurempia voimia. Pian, kupin sisältö alkaa höyrytä. Hugo hyppää voitonriemuisena jaloilleen ja huutaa: "Hyvät naiset ja herrat, SAVUPORO ON KUPISSANI!"